[1] Herra sanoi Moosekselle: »Käske Aaronin ojentaa sauvansa kohti puroja, kanavia ja lammikoita ja kutsua sammakot esiin Egyptin vaivaksi.»
[2] Aaron ojensi sauvansa kohti Egyptin vesiä, ja sammakot nousivat maalle ja peittivät alleen koko Egyptin.
[3] Mutta loitsijat tekivät samoin taioillaan ja nostattivat sammakoita esiin Egyptin vaivaksi.
[4] Silloin farao kutsui luokseen Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: »Rukoilkaa Herraa ottamaan sammakot pois minun ja kansani kimpusta, niin minä päästän kansanne uhraamaan Herralle.»
[5] Mooses sanoi faraolle: »Suvaitse ilmoittaa minulle määräaika. Minä rukoilen sinun puolestasi sekä hoviväkesi ja kansasi puolesta, ja siihen määräaikaan mennessä sammakot häviävät kiusaamasta sinua ja tämän maan taloja, ja niitä jää vain Niiliin.»
[6] Farao vastasi: »Huomiseen mennessä.» Mooses sanoi: »Olkoon kuten sanot, jotta näkisit, ettei ole ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista.
[7] Sammakot lähtevät vaivaamasta sinua, palatsiasi, hovisi väkeä ja kansaasi, ja niitä jää vain Niiliin.»
[8] Mooses ja Aaron lähtivät faraon luota, ja Mooses rukoili ja pyysi Herraa ottamaan pois sammakot, jotka olivat faraon vaivana.
[9] Herra teki niin kuin Mooses pyysi, ja sammakot kuolivat taloista, pihoilta ja pelloilta.
[10] Vaikka niitä koottiin pois kasoittain, löyh kä täytti maan.
[11] Mutta kun farao näki, että vitsaus oli ohi, hän paadutti sydämensä eikä kuunnellut Moosesta ja Aaronia, niin kuin Herra oli sanonutkin.
[12] Herra sanoi Moosekselle: »Käske Aaronin ojentaa sauvansa ja lyödä maata, niin sen tomusta tulee syöpäläisiä kaikkialle Egyptiin.»
[13] He tekivät näin. Aaron ojensi kätensä ja löi sauvallaan maata, ja syöpäläisiä tuli sekä ihmisiin että karjaan. Maan tomu muuttui syöpäläisiksi kaikkialla Egyptissä.
[14] Myös loitsijat koettivat taioillaan saada aikaan syöpäläisiä, mutta eivät osanneet. Ja kun syöpäläiset vaivasivat ihmisiä ja karjaa,
[15] loitsijat sanoivat faraolle: »Yksin Jumalan sormi voi tehdä tämän.» Mutta farao pysyi kovana eikä kuunnellut heitä, niin kuin Herra oli sanonutkin.
[16] Herra sanoi Moosekselle: »Lähde faraota vastaan varhain aamulla, kun hän on menossa joen rantaan, ja sano hänelle: Näin sanoo Herra: ’Päästä minun kansani minua palvelemaan.
[17] Ellet päästä minun kansaani, minä lähetän sinun hoviväkesi ja kansasi kimppuun paarmoja, niin että Egyptin talot ja maat tulevat niitä täyteen.
[18] Ja minä varjelen sinä päivänä Gosenin maakunnan, missä minun kansani asuu, niin ettei sinne tule paarmoja. Niin sinä näet, että minä, Herra, toimin tässä maassa.
[19] Minä teen eron oman kansani ja sinun kansasi välillä. Huomenna tämä ihme tapahtuu.’»
[20] Herra teki niin: faraon palatsiin, hänen hoviväkensä taloihin ja koko Egyptiin tuli sankat parvet paarmoja, ja paarmat vaivasivat hirmuisesti koko maata.
[21] Silloin farao kutsutti Mooseksen ja Aaronin luokseen ja sanoi: »Menkää ja uhratkaa Jumalallenne täällä Egyptissä.»
[22] Mutta Mooses vastasi: »Niin ei sovi tehdä, sillä kun me uhraamme Herralle, meidän uhrimme on egyptiläisille kauhistus. Jos me uhraisimme heidän nähtensä sellaista, mitä he kammoavat, niin he kivittäisivät meidät hengiltä.
[23] Me menemme autiomaahan kolmen päivän matkan päähän ja uhraamme siellä Herralle, Jumalallemme, niin kuin hän meitä käskee.»
[24] Farao sanoi: »Minä päästän teidät autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallenne. Älkää silti menkö liian kauas. Rukoilkaa minunkin puolestani!»
[25] Mooses sanoi: »Heti kun olen lähtenyt luotasi, minä rukoilen Herraa, ja huomenna paarmat katoavat ahdistamasta sinua, farao, sinun hoviväkeäsi ja kansaasi. Älä kuitenkaan enää petä meitä, vaan päästä kansamme nyt uhraamaan Herralle.»
[26] Mooses lähti faraon luota ja rukoili Herraa.
[27] Herra teki hänen pyyntönsä mukaisesti, ja paarmat katosivat ahdistamasta faraota, hänen hoviväkeään ja hänen kansaansa, eikä niitä jäänyt jäljelle ainoatakaan.
[28] Mutta farao paadutti sydämensä tälläkin kertaa eikä päästänyt kansaa lähtemään.