Skip to content
Opens in a new window

[1] Herra sanoi Moosekselle: »Vielä yhden vitsauksen minä annan kohdata faraota ja egyptiläisiä. Sen jälkeen hän päästää teidät lähtemään, ja kun hän teidät päästää, hän ajamalla ajaa teidät täältä pois.

[2] Sano siis kansalle, että kaikkien, niin miesten kuin naistenkin, tulee pyytää tuttaviltaan muistolahjaksi hopea- ja kultaesineitä.»

[3] Herra oli antanut kansansa saada paljon ystäviä egyptiläisten joukosta. Myös Moosesta pitivät sekä faraon hovi että Egyptin kansa suuressa arvossa.

[4] Mooses sanoi faraolle: »Näin sanoo Herra: ’Puolenyön aikaan minä kuljen läpi Egyptin,

[5] ja silloin kuolee Egyptissä joka ainoa esikoinen, valtaistuimella istuvan faraon esikoisesta jauhinkivien ääressä istuvan orjattaren esikoiseen. Myös kaikki karjan esikoiset kuolevat.

[6] Koko Egyptin täyttää suuri valitus, jollaista ei ole ennen kuultu eikä enää toiste kuulla.

[7] Mutta israelilaisille ei edes koira murise, mitään vahinkoa ei tapahdu ihmisille enempää kuin karjallekaan. Tästä ymmärrät, että Herra tekee eron Egyptin ja Israelin välillä.’

[8] Silloin kaikki hovisi miehet tulevat minun luokseni, heittäytyvät eteeni ja sanovat: ’Lähde täältä ja vie pois kansasi, jota johdat.’ Sitten minä lähden.» Ja Mooses lähti faraon luota vihasta hehkuen.

[9] Herra oli sanonut Moosekselle: »Farao ei kuuntele teitä. Tämä tapahtuu siksi, että minä voisin tehdä monta ihmetekoa Egyptissä.»

[10] Mooses ja Aaron olivat nyt tehneet kaikki nämä ihmeet faraon edessä, ja Herra oli paaduttanut faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia lähtemään maasta.

Toinen Mooseksen Kirja — Chapters