[1] Besalel teki akasiapuusta polttouhrialttarin. Se oli nelikulmainen, viisi kyynärää pitkä, viisi kyynärää leveä ja kolme kyynärää korkea.
[2] Sen neljään kulmaan hän teki alttarinsarvet, jotka olivat alttarin kanssa samaa kappaletta, ja hän päällysti alttarin pronssilla.
[3] Hän teki myös kaikki alttariin kuuluvat välineet: tuhkaastiat, tuhkalapiot, vihmontamaljat, haarukat ja tuliastiat. Kaikki nämä välineet hän teki pronssista.
[4] Alttaria varten hän teki myös verkkomaisen pronssiritilän ja asetti sen alatietä alttarin puoliväliin kehyksen sisäpuolelle.
[5] Hän valoi kantotankojen pidikkeiksi neljä rengasta, yhden jokaiseen pronssiritilän kulmaan.
[6] Kantotangot hän teki akasiapuusta, päällysti ne pronssilla
[7] ja työnsi ne renkaisiin alttarin molemmin puolin, niin että alttaria voitiin kantaa. Hän teki alttarin laudoista ja jätti sen ylhäältä ja alhaalta avoimeksi.
[8] Hän teki vielä pronssisen vesialtaan jalustoineen niiden naisten pronssipeileistä, jotka suorittivat palvelusta pyhäkköteltan ovella.
[9] Besalel teki sitten esipihan. Pihan eteläiselle sivulle tehtiin hienosta kerratusta pellavasta sata kyynärää pitkät verhot.
[10] Verhoja kannattamaan tehtiin kaksikymmentä pylvästä ja niille kullekin pronssijalusta sekä pylväisiin hopeiset koukut ja poikkitangot.
[11] Pohjoiselle sivulle tuli samoin sata kyynärää verhoja, niille kaksikymmentä pylvästä ja kullekin pronssijalusta sekä pylväisiin hopeiset koukut ja poikkitangot.
[12] Läntiselle sivulle tuli verhoja viisikymmentä kyynärää, niille kymmenen pylvästä ja kullekin jalusta sekä pylväisiin hopeiset koukut ja poikkitangot.
[13] Itäsivu oli viisikymmentä kyynärää leveä,
[14] ja sinne tuli toiseen päähän viisitoista kyynärää verhoja ja niille kolme pylvästä jalustoineen,
[15] samoin toiseen päähän. Näin esipihan portin kummallekin puolelle tuli viisitoista kyynärää verhoja ja niille kolme pylvästä ja kullekin jalusta.
[16] Esipihan kaikki verhot olivat hienoa kerrattua pellavaa,
[17] ja pylväiden jalustat olivat pronssia ja pylväiden koukut ja poikkitangot hopeaa. Pylväiden päät olivat hopealla päällystetyt, ja kaikkia esipihan pylväitä yhdistivät toisiinsa hopeiset poikkitangot.
[18] Esipihan portin oviverho oli tehty korukudontatyönä sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta ja hienosta kerratusta pellavasta. Sen pituus oli kaksikymmentä kyynärää ja korkeus viisi kyynärää eli sama kuin esipihan ympärysverhojen.
[19] Oviverhoa kannattamaan tehtiin neljä pylvästä, joilla kullakin oli pronssijalusta. Pylväiden koukut olivat hopeaa, pylväiden päät olivat hopealla päällystetyt, ja myös poikkitangot olivat hopeaa.
[20] Telttamajan ja esipihan kaikki kiinnitysvaarnat olivat pronssia.
[21] Tämä on laskelma telttamajaan, liitonarkun asumukseen, käytetyistä tarvikkeista. Mooseksen käskystä leeviläiset laativat laskelman, jonka tekemistä johti pappi Aaronin poika Itamar.
[22] Urin poika Besalel, Hurin pojanpoika Juudan heimosta, oli tehnyt kaiken niiden ohjeiden mukaisesti, jotka Herra oli antanut Moosekselle,
[23] ja hänellä oli apunaan Danin heimoon kuuluva Oholiab, Ahisamakin poika, joka oli koru- ja puuseppä ja osasi myös tehdä korukudonnaisia sinipunaisista, purppuraisista ja karmiininpunaisista villalangoista sekä hienosta pellavasta.
[24] Kulta, jota käytettiin pyhäkön ja sen varusteiden valmistamiseen, oli tarjousuhrina tuotua kultaa, ja sitä oli kaikkiaan 29 talenttia 730 sekeliä punnittuna pyhäkkösekelin painon mukaan.
[25] Hopeaa, jonka asekuntoinen kansa oli maksanut tarkastuksessa, oli 100 talenttia 1775 sekeliä punnittuna pyhäkkösekelin painon mukaan;
[26] sitä tuli bekamitta eli puoli sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan punnittuna kultakin tarkastuksessa olleelta kaksikymmenvuotiaalta ja sitä vanhemmalta mieheltä. Heitä oli kaikkiaan 603 550 miestä.
[27] Nämä sata talenttia hopeaa käytettiin pyhäkön rakentamisessa tarvittujen jalustojen sekä väliverhon pylväiden jalustojen valamiseen: sadasta talentista tehtiin sata jalustaa, ja joka jalustaan kului talentti hopeaa.
[28] Loput 1775 sekeliä hopeaa käytettiin pylväisiin tulevien koukkujen valmistamiseen, pylväänpäiden hopeointiin ja pylväitä yhdistävien poikkitankojen tekemiseen.
[29] Tarjousuhriksi tuotua pronssia oli 70 talenttia 2400 sekeliä.
[30] Siitä tehtiin jalustat pyhäkköteltan oviaukon pylväitä varten, pronssialttari ja siihen kuuluva pronssiritilä sekä kaikki muut alttariin kuuluvat välineet,
[31] samoin esipihan kaikkien pylväiden jalustat sekä telttamajan ja esipihan verhojen kaikki kiinnitysvaarnat.