Skip to content
Opens in a new window

[1] Kun Mooses viipyi eikä tullut takaisin vuorelta, israelilaiset kerääntyivät Aaronin luo ja sanoivat hänelle: »Tee meille jumala, joka johtaa meitä matkallamme. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.»

[2] Aaron sanoi: »Ottakaa kultakorut, joita vaimonne, poikanne ja tyttärenne pitävät korvissaan, ja tuokaa ne minulle.»

[3] Kaikki riisuivat kultakorut korvistaan ja toivat ne Aaronille.

[4] Aaron otti korut vastaan, valmisti muotin ja valoi kullasta sonnin. Kansa sanoi: »Is¬rael, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä!»

[5] Silloin Aaron rakensi alttarin sonnin eteen ja julisti: »Huomenna vietetään Herralle pyhitettyä juhlaa.»

[6] Seuraavana aamuna ihmiset uhrasivat polttouhreja ja yhteysuhreja, söivät ja joivat ja ryhtyivät viettämään hillitöntä juhlaa.

[7] Silloin Herra sanoi Moosekselle: »Lähde heti alas, sillä sinun kansasi, jonka toit pois Egyptistä, on syössyt itsensä turmioon.

[8] Näin pian he ovat kääntyneet pois siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea. He ovat valaneet itselleen sonnipatsaan, ja nyt he kumartavat sitä, teurastavat sille uhreja ja sanovat: ’Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä.’»

[9] Herra sanoi vielä: »Minä näen, että tämä kansa on uppiniskainen.

[10] Jätä minut nyt rauhaan, että vihani saa leimahtaa heitä vastaan ja tuhota heidät. Mutta sinusta minä teen suuren kansan.»

[11] Mooses koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: »Miksi, Herra, vihastuisit omaan kansaasi? Sinähän toit sen pois Egyptistä suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi.

[12] Miksi egyptiläiset saisivat sanoa, että sinä veit israelilaiset pois vain tappaaksesi heidät vuorilla ja hävittääksesi heidät maan päältä? Anna vihasi lauhtua ja luovu aikeestasi tuhota kansasi.

[13] Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, joille vannoit oman itsesi kautta: ’Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että heitä on kuin taivaan tähtiä, ja annan heille ikuiseksi omaisuudeksi sen maan, jonka olen heille luvannut.’»

[14] Niin Herran viha lauhtui, ja hän päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa.

[15] Mooses lähti laskeutumaan vuorelta kantaen kahta liitontaulua, joihin oli kirjoitettu molemmin puolin.

[16] Taulut olivat Jumalan tekemät, ja niihin kaiverrettu kirjoitus oli Jumalan kirjoittama.

[17] Kun Joosua kuuli kansan meluavan, hän sanoi Moosekselle: »Leiristä kuuluu taistelun pauhu.»

[18] Mutta Mooses vastasi: – Ei sieltä kaiu voitonhuuto, ei siellä valiteta tappiota, laulua minä sieltä kuulen.

[19] Kun Mooses saapui leiriin ja näki sonnin ja villin karkeloinnin, hänen vihansa syttyi ja hän paiskasi taulut murskaksi vuoren juurelle.

[20] Hän otti heidän tekemänsä sonnin, poltti sen tulessa, murensi sen hienoksi, sekoitti veteen ja juotti veden israelilaisille.

[21] Mooses kysyi Aaronilta: »Mitä pahaa tämä kansa on sinulle tehnyt, kun johdatit sen näin suureen syntiin?»

[22] Aaron vastasi: »Älä suutu, herrani! Sinähän tiedät, miten altis tämä kansa on pahaan.

[23] He sanoivat minulle: ’Tee meille jumala, joka johtaa meitä matkallamme. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.’

[24] Minä kysyin heiltä: ’Kenellä on kultaa?’ Silloin he riisuivat korut yltään ja antoivat ne minulle. Minä heitin ne tuleen, ja siitä tuo sonni syntyi.»

[25] Mooses näki, että kansa oli villiintynyt. Aaron oli päästänyt sen valloilleen ja antanut vihollisille aiheen vahingoniloon.

[26] Mooses asettui leirin portille seisomaan ja sanoi: »Kaikki, jotka ovat Herran puolella, tulkoot tänne.» Hänen luokseen kokoontuivat kaikki Leevin heimoon kuuluvat.

[27] Hän sanoi heille: »Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: sitokaa miekka vyöllenne, kulkekaa edestakaisin leirin halki portilta portille ja tappakaa jokainen, jonka kohtaatte, olkoonpa vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.»

[28] Leevin heimon miehet tekivät Mooseksen käskyn mukaisesti, ja kansasta sai sinä päivänä surmansa noin kolmetuhatta miestä.

[29] Mooses sanoi: »Teidät on tänään vihitty palvelemaan Herraa. Te olette käyneet jopa poikianne ja veljiänne vastaan, ja siksi te saatte tänään siunauksen.»

[30] Seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: »Te olette tehneet hyvin suuren synnin. Minä nousen nyt vuorelle Herran luo. Ehkä voin sovittaa teidän syntinne.»

[31] Sitten Mooses palasi Herran luo ja sanoi: »Voi, Herra! Tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta.

[32] Anna anteeksi heidän syntinsä. Mutta jos et anna, niin pyyhi minun nimeni kirjastasi.»

[33] Silloin Herra sanoi Moosekselle: »Minä pyyhin kirjastani kaikkien niiden nimet, jotka tekevät syntiä minua vastaan.

[34] Mene nyt ja vie kansa maahan, josta olen sinulle puhunut. Minun enkelini kulkee sinun edelläsi. Mutta tilinteon päivänä minä rankaisen kansaa sen synnistä.»

[35] Näin Herra kuritti israelilaisia, koska he olivat yhdessä Aaronin kanssa tehneet sonnipatsaan.

Toinen Mooseksen Kirja — Chapters