[1] Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia.
[2] Niin hän vastasi ja sanoi heille: »Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta.»
[3] Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: »Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?»
[4] Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: »Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
[5] Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: ’Minä olen Kristus’, ja he eksyttävät monta.
[6] Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu.
[7] Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.
[8] Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.
[9] Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.
[10] Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan.
[11] Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
[12] Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
[13] Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
[14] Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.
[15] Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa – joka tämän lukee, se tarkatkoon –
[16] silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;
[17] joka on katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessansa on,
[18] ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa.
[19] Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
[20] Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.
[21] Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.
[22] Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.
[23] Jos silloin joku sanoo teille: ’Katso, täällä on Kristus’, tahi: ’Tuolla’, niin älkää uskoko.
[24] Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
[25] Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
[26] Sentähden, jos teille sanotaan: ’Katso, hän on erämaassa’, niin älkää menkö sinne, tahi: ’Katso, hän on kammiossa’, niin älkää uskoko.
[27] Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.
[28] Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.
[29] Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.
[30] Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.
[31] Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.
[32] Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
[33] Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
[34] Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.
[35] Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.
[36] Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin.
[37] Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.
[38] Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin,
[39] eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.
[40] Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
[41] Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
[42] Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.
[43] Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan.
[44] Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.
[45] Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa?
[46] Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!
[47] Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
[48] Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: ’Minun herrani viipyy’,
[49] ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa,
[50] niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa,
[51] ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.»