[1] Ja Herra sanoi Samuelille: »Kuinka kauan sinä suret Saulia? Minähän olen hyljännyt hänet, niin ettei hän enää saa olla Israelin kuninkaana. Täytä sarvesi öljyllä ja mene; minä lähetän sinut beetlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen pojistansa minä olen katsonut itselleni kuninkaan.»
[2] Mutta Samuel sanoi: »Kuinka minä voisin mennä sinne? Jos Saul saa sen kuulla, tappaa hän minut.» Herra vastasi: »Ota mukaasi vasikka ja sano: ’Minä tulin uhraamaan Herralle’.
[3] Kutsu sitten Iisai uhrille, niin minä ilmoitan sinulle, mitä sinun on tehtävä; ja voitele minulle se, jonka minä sinulle osoitan.»
[4] Samuel teki, niinkuin Herra oli puhunut. Mutta kun hän tuli Beetlehemiin, tulivat kaupungin vanhimmat vavisten häntä vastaan ja kysyivät: »Tietääkö tulosi rauhaa?»
[5] Hän vastasi: »Rauhaa. Minä olen tullut uhraamaan Herralle. Pyhittäytykää ja tulkaa minun kanssani uhrille.» Ja hän pyhitti Iisain ja hänen poikansa ja kutsui heidät uhrille.
[6] Kun he sitten tulivat ja hän näki Eliabin, ajatteli hän: »Varmaan on nyt tässä Herran edessä hänen voideltunsa».
[7] Mutta Herra sanoi Samuelille: »Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.»
[8] Niin Iisai kutsui Abinadabin ja toi hänet Samuelin eteen. Mutta hän sanoi: »Ei ole Herra tätäkään valinnut».
[9] Silloin Iisai toi Samman esille. Mutta hän sanoi: »Ei ole Herra tätäkään valinnut».
[10] Niin toi Iisai seitsemän poikaansa Samuelin eteen. Mutta Samuel sanoi Iisaille: »Herra ei ole valinnut ketään näistä».
[11] Ja Samuel kysyi Iisailta: »Siinäkö olivat kaikki nuorukaiset?» Hän vastasi: »Vielä on nuorin jäljellä, mutta hän on kaitsemassa lampaita». Niin Samuel sanoi Iisaille: »Lähetä noutamaan hänet, sillä me emme istu ruualle, ennenkuin hän tulee tänne».
[12] Silloin tämä noudatti hänet; ja hän oli verevä, kaunissilmäinen ja sorea nähdä. Ja Herra sanoi: »Nouse ja voitele tämä, sillä hän se on».
[13] Niin Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Ja Herran henki tuli Daavidiin, siitä päivästä ja yhä edelleen. Sitten Samuel nousi ja meni Raamaan.
[14] Mutta Herran henki poistui Saulista, ja Herran lähettämä paha henki vaivasi häntä.
[15] Niin Saulin palvelijat sanoivat hänelle: »Katso, Jumalan lähettämä paha henki vaivaa sinua.
[16] Käskeköön vain herramme, niin palvelijasi, jotka ovat edessäsi, etsivät miehen, joka taitaa soittaa kannelta, että hän, kun Jumalan lähettämä paha henki tulee sinuun, soittaisi sitä, ja sinun olisi parempi olla.»
[17] Silloin Saul sanoi palvelijoillensa: »Katsokaa minulle mies, joka on taitava soittaja, ja tuokaa hänet minun luokseni».
[18] Niin eräs nuorista miehistä vastasi ja sanoi: »Katso, minä olen nähnyt beetlehemiläisellä Iisailla pojan, joka taitaa soittaa ja joka on kelpo mies ja sotilas sekä ymmärtäväinen puheiltaan ja komea mies, ja Herra on hänen kanssaan».
[19] Niin Saul lähetti sanansaattajat Iisain luo ja käski sanoa: »Lähetä minun luokseni poikasi Daavid, joka kaitsee lampaita».
[20] Ja Iisai otti aasin sekä leipää, viinileilin ja vohlan ja lähetti ne poikansa Daavidin mukana Saulille.
[21] Ja Daavid tuli Saulin luo ja rupesi palvelemaan häntä; ja hän tuli hänelle hyvin rakkaaksi ja pääsi hänen aseenkantajakseen.
[22] Ja Saul lähetti sanan Iisaille ja käski sanoa: »Anna Daavidin jäädä minua palvelemaan, sillä hän on saanut armon minun silmieni edessä».
[23] Niin usein kuin Jumalan lähettämä henki tuli Sauliin, otti Daavid kanteleen ja soitti sitä; silloin Saulin oli helpompi ja parempi olla, ja paha henki väistyi hänestä.