[1] Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes
[2] – vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa –
[3] jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan.
[4] Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta.
[5] Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille.
[6] Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki.
[7] Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: »Anna minulle juoda».
[8] Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
[9] Niin Samarian nainen sanoi hänelle: »Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?» Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa.
[10] Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: »Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: ’Anna minulle juoda’, niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.»
[11] Nainen sanoi hänelle: »Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?
[12] Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?»
[13] Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: »Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen,
[14] mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään».
[15] Nainen sanoi hänelle: »Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa».
[16] Jeesus sanoi hänelle: »Mene, kutsu miehesi ja tule tänne».
[17] Nainen vastasi ja sanoi: »Ei minulla ole miestä». Jeesus sanoi hänelle: »Oikein sinä sanoit: ’Ei minulla ole miestä’,
[18] sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden.»
[19] Nainen sanoi hänelle: »Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.
[20] Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla.»
[21] Jeesus sanoi hänelle: »Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
[22] Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
[23] Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
[24] Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.»
[25] Nainen sanoi hänelle: »Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki».
[26] Jeesus sanoi hänelle: »Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi».
[27] Samassa hänen opetuslapsensa tulivat; ja he ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: »Mitä pyydät?» tai: »Mitä puhelet hänen kanssaan?»
[28] Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:
[29] »Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?»
[30] Niin he lähtivät kaupungista ja menivät hänen luoksensa.
[31] Sillävälin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: »Rabbi, syö!»
[32] Mutta hän sanoi heille: »Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä».
[33] Niin opetuslapset sanoivat keskenään: »Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?»
[34] Jeesus sanoi heille: »Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.
[35] Ettekö sano: ’Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu’? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi.
[36] Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita.
[37] Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen.
[38] Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille.»
[39] Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: »Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt».
[40] Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää.
[41] Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden,
[42] ja he sanoivat naiselle: »Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja».
[43] Mutta niiden kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä Galileaan.
[44] Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isiensä maassa.
[45] Kun hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset hänet vastaan, koska olivat nähneet kaikki, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana; sillä hekin olivat tulleet juhlille.
[46] Niin hän tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden viiniksi. Ja Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti.
[47] Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, meni hän hänen luoksensa ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen poikansa; sillä tämä oli kuolemaisillaan.
[48] Niin Jeesus sanoi hänelle: »Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko».
[49] Kuninkaan virkamies sanoi hänelle: »Herra, tule, ennenkuin minun lapseni kuolee».
[50] Jeesus sanoi hänelle: »Mene, sinun poikasi elää». Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni.
[51] Ja jo hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja sanoivat, että hänen poikansa eli.
[52] Niin hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä hän oli alkanut toipua. Ja he sanoivat hänelle: »Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä».
[53] Niin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut sillä hetkellä, jolloin Jeesus oli sanonut hänelle: »Sinun poikasi elää». Ja hän uskoi, hän ja koko hänen huonekuntansa.
[54] Tämä oli taas tunnusteko, toinen, jonka Jeesus teki, tultuaan Juudeasta Galileaan.