[1] Hän sanoi vielä: »Totisesti: tässä joukossa on muutamia, jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät, että Jumalan valtakunta on tullut voimassaan.»
[2] Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen, pois toisten luota. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä
[3] ja hänen vaatteensa alkoivat hohtaa niin kirkkaan valkoisina, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä voi sellaista saada aikaan.
[4] Sitten heille ilmestyi Elia ja hänen kanssaan Mooses, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa.
[5] Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: »Rabbi, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.»
[6] Hän ei näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat kovin peloissaan.
[7] Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: »Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!»
[8] Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ym pärilleen, he eivät enää nähneet siellä ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.
[9] Kun he laskeutuivat vuorenrinnettä, Jeesus varoitti heitä kertomasta näkemäänsä kenellekään ennen kuin Ihmisen Poika olisi noussut kuolleista.
[10] He pitivät Jeesuksen sanat mielessään ja pohtivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen saattoi merkitä.
[11] Opetuslapset kysyivät Jeesukselta: »Eivätkö lainopettajat sano, että Elian pitää tulla ensin?»
[12] »Elia tuleekin ensin», hän vastasi, »ja panee kaiken taas kohdalleen. Mutta miksi sitten on kirjoitettu, että Ihmisen Poika joutuu paljon kärsimään ja kokemaan halveksuntaa?
[13] Kuulkaa, mitä sanon: Elia on jo tullut! Ihmiset vain tekivät hänelle mitä tahtoivat, niin kuin hänestä on kirjoitettu.
[14] Palatessaan muiden luo Jeesus ja nämä kolme opetuslasta näkivät heidän ympärillään suuren ihmis joukon ja myös lainopettajia, jotka väittelivät opetuslasten kanssa.
[15] Jeesuksen nähdessään kaikki joutuivat hämmingin valtaan. He riensivät hänen luokseen ja tervehtivät häntä.
[16] Jeesus kysyi heiltä: »Mikä väittely täällä on?»
[17] Eräs mies väkijoukosta vastasi hä nelle: »Opettaja, minä toin poikani sinun luoksesi. Hänessä on mykkä henki.
[18] Se ottaa hänet valtaansa missä vain. Se paiskaa hänet maahan, ja hän kuolaa ja kiristelee hampaitaan ja menee aivan jäykäksi. Pyysin, että opetuslapsesi ajaisivat hengen pois, mutta ei heistä ollut siihen.»
[19] Silloin Jeesus sanoi heille: »Voi tätä epäuskoista sukupolvea! Kuinka kauan minun on vielä oltava teidän keskuudessanne? Kuinka kauan minun pitää kestää teitä? Tuokaa poika minun luokseni.»
[20] He toivat pojan Jeesuksen luo. Jeesuksen nähdessään henki heti kouristi poikaa, ja tämä kaatui, kieriskeli maassa ja kuolasi.
[21] Jeesus kysyi pojan isältä: »Kuinka kauan hänellä on ollut tämä vaiva?» »Pienestä pitäen», vastasi mies.
[22] »Henki on monet kerrat kaatanut hänet, jopa tuleen ja veteen, jotta saisi hänet tapetuksi. Sääli meitä ja auta, jos sinä jotakin voit!»
[23] »Jos voit?» vastasi Jeesus. »Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.»
[24] Silloin pojan isä heti huusi: »Minä uskon! Auta minua epäuskossani!»
[25] Kun Jeesus näki, että väkeä tuli aina vain lisää, hän käski saastaista henkeä sanoen: »Mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde pojasta äläkä enää mene häneen!»
[26] Henki huusi, kouristi poikaa rajusti ja lähti hänestä. Poika jäi makaamaan elottoman näköisenä, ja monet sanoivatkin: »Nyt hän kuoli.»
[27] Mutta Jeesus tarttui häntä kädes tä ja auttoi hänet jalkeille, ja hän nousi.
[28] Kun Jeesus sitten oli mennyt sisään ja vain opetuslapset olivat paikalla, nämä kysyivät häneltä: »Miksi me emme kyenneet ajamaan sitä henkeä pojasta?»
[29] Hän vastasi: »Tätä lajia ei saa lähtemään muulla kuin rukouksella.»
[30] He lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean halki. Jeesus ei tahtonut kenenkään saavan tietää siitä,
[31] sillä hän opetti opetuslapsiaan. Hän sanoi heille: »Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet, mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista.»
[32] Opetuslapset eivät ymmärtäneet, mitä hän näillä sanoillaan tarkoitti, mutta eivät rohjenneet kysyä häneltä.
[33] He saapuivat Kapernaumiin. Kotiin tultuaan Jeesus kysyi opetus lapsilta: »Mistä te matkalla keskustelitte?»
[34] He olivat vaiti, sillä he olivat väi telleet siitä, kuka heistä oli suurin.
[35] Jeesus istuutui, kokosi kaksi tois ta opetuslastaan ympärilleen ja sanoi heille: »Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija.»
[36] Sitten hän asetti heidän keskelleen lapsen, otti hänet syliinsä ja sanoi:
[37] »Joka minun nimessäni ottaa luok seen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Ja joka ottaa minut luokseen, ei ota minua, vaan sen joka on minut lähettänyt.»
[38] Johannes sanoi hänelle: »Opettaja, me näimme erään miehen ajavan pahoja henkiä ulos sinun nimessäsi. Me yritimme estää häntä, koska hän ei kuulu meihin.»
[39] Mutta Jeesus vastasi: »Älkää estäkö häntä. Eihän yksikään, joka tekee voimateon minun nimessäni, voi heti perään puhua minusta pahaa.
[40] Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.
[41] Totisesti: joka antaa teille mal jal lisen vettä sen tähden, että te olette Kristuksen omia, ei jää palkkaansa vaille.
[42] »Mutta jos joku johdattaa lan keemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänet heitettäisiin mereen myllynkivi kaulassa.
[43] Jos kätesi viettelee sinua, hakkaa se pois. Onhan parempi, että käsipuolena pääset sisälle elämään, kuin että molemmat kädet tallella joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen, [
[44] missä ’mato ei kuole eikä tuli sammu’].
[45] Jos jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois. Onhan parempi, että jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat jalat tallella heitetään helvettiin, [
[46] missä ’mato ei kuole eikä tuli sammu’].
[47] Ja jos silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvettiin,
[48] missä ’mato ei kuole eikä tuli sam mu’.
[49] »Jokainen tullaan suolaamaan tu lella.
[50] Suola on tarpeellista. Mutta jos se menettää suolaisuutensa, millä te sen suolaatte? Olkoon teissä suola itsessänne ja eläkää sovussa toinen toisenne kanssa.»