[1] He tulivat toiselle puolen järveä Ge rasan alueelle.
[2] Heti kun Jeesus nousi veneestä, häntä vastaan tuli hautaluolista mies, jossa oli saastainen henki.
[3] Mies asusti haudoissa, eikä ku kaan pystynyt enää köyttämään eikä kahlehtimaan häntä.
[4] Monet kerrat hänet oli kahlittu sekä käsistä että jaloista, mutta hän oli särkenyt kahleet ja katkonut köy det, eikä kukaan kyennyt hillitsemään häntä.
[5] Kaiket päivät ja yöt hän oleskeli haudoissa ja vuorilla, huusi ja runteli itseään kivillä.
[6] Kun hän nyt kaukaa näki Jeesuksen, hän tuli juosten paikalle, heittäytyi maahan hänen eteensä
[7] ja huusi kovalla äänellä: »Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, Korkeimman Jumalan poika? Jumalan tähden, älä kiduta minua!»
[8] Jeesus näet oli jo käskemässä saastaista henkeä lähtemään miehestä.
[9] »Mikä sinun nimesi on?» Jeesus kysyi, ja sai vastauksen: »Legioona, sillä meitä on monta.»
[10] Henget pyysivät ja rukoilivat, ettei Jeesus ajaisi niitä pois siltä seudulta.
[11] Lähistöllä oli vuoren rinteellä suuri sikalauma laitumella.
[12] Pahat henget pyysivät Jeesukselta: »Päästä meidät sikalaumaan, anna meidän mennä sikoihin.»
[13] Hän antoi niille luvan. Silloin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syök syi jyrkännettä alas järveen. Sikoja oli noin kaksituhatta, ja ne hukkuivat kaikki.
[14] Sikopaimenet lähtivät pakoon ja kertoivat kaikesta tästä kaupungissa ja kylissä. Ihmisiä lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut.
[15] He tulivat Jeesuksen luo ja näkivät pahojen henkien vaivaaman miehen istuvan siellä. Mies, jossa oli ollut legioona henkiä, istui vaatteet yllään ja täydessä järjessään. Tämä sai heidät pelon valtaan.
[16] Paikalla olleet kertoivat heille, mitä pahojen henkien vaivaamalle oli tapahtunut ja kuinka sikojen oli käynyt.
[17] Silloin kaikki alkoivat pyytää, että Jeesus poistuisi siltä seudulta.
[18] Kun Jeesus nousi veneeseen, pahoista hengistä vapautunut pyysi saada jäädä hänen seuraansa.
[19] Jeesus ei siihen suostunut vaan sanoi hänelle: »Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro tästä suuresta teosta, jonka Herra on armossaan sinulle tehnyt.»
[20] Mies lähti ja alkoi Dekapoliin alueella julistaa, mitä Jeesus oli tehnyt hänelle. Kaikki olivat ihmeissään.
[21] Kun Jeesus oli veneellä palannut toiselle puolen järveä, hänen luokseen kerääntyi paljon väkeä. Hänen vielä ollessaan rannalla
[22] sinne tuli yksi synagogan esimiehistä, nimeltään Jairos. Jeesuksen nähtyään mies heittäytyi hänen jalkoihinsa
[23] ja pyysi hartaasti: »Tule, tyttäreni on kuolemaisillaan. Pane kätesi hänen päälleen, niin hän paranee eikä kuole.»
[24] Jeesus lähti miehen mukaan, ja suuri väkijoukko seurasi häntä ja tungeksi hänen ympärillään.
[25] Siellä oli myös nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto.
[26] Hän oli kärsinyt paljon monien lääkärien käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua; pikemminkin hänen tilansa oli huonontunut.
[27] Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa.
[28] Nainen näet ajatteli: »Jos pääsen koskettamaan edes hänen viittaansa, niin minä paranen.»
[29] Siinä samassa verenvuoto tyreh tyi ja hän tunsi ruumiissaan, että vaiva oli poissa.
[30] Jeesus tunsi heti, että hänestä oli lähtenyt voimaa. Hän kääntyi tun goksessa ja kysyi: »Kuka koski vaat teisiini?»
[31] Opetuslapset sanoivat hänelle: »Sinä näet, millaisen tungoksen keskellä olet, ja kysyt: kuka koski minuun?»
[32] Mutta Jeesus katseli ympärilleen nähdäkseen sen, joka niin oli tehnyt.
[33] Nainen vapisi pelosta, sillä hän tiesi mitä hänelle oli tapahtunut. Hän tuli Jeesuksen eteen, heittäytyi maahan ja kertoi hänelle totuudenmukai sesti kaiken.
[34] Jeesus sanoi hänelle: »Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rau hassa, sinä olet päässyt vaivastasi.»
[35] Jeesuksen vielä puhuessa tuotiin synagogan esimiehelle kotoa sana: »Tyt täresi kuoli jo, miksi enää vaivaisit opettajaa.»
[36] Tämän kuultuaan Jeesus sanoi esimiehelle: »Älä pelkää, vaan usko.»
[37] Hän ei antanut kenenkään muun tulla mukaansa kuin Pietarin ja Jaakobin sekä Johanneksen, Jaakobin veljen.
[38] He tulivat synagogan esimiehen kotiin, ja Jeesus näki hälisevän väen paljouden ja kuuli ihmisten itkevän ja valittavan suureen ääneen.
[39] Hän meni sisään ja sanoi: »Miksi te noin hälisette ja itkette? Ei lapsi ole kuollut, hän nukkuu.»
[40] Jeesukselle naurettiin. Mutta hän ajoi kaikki ulos, otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä seuralaisensa ja meni huoneeseen, jossa lapsi oli.
[41] Hän otti lasta kädestä ja sanoi hänelle: »Talita kuum!»
[42] Heti tyttö nousi ja käveli; hän oli kaksitoistavuotias. Kaikki olivat hämmästyksestä suunniltaan.
[43] Jeesus kielsi ankarasti heitä kertomasta tästä kenellekään. Tytölle hän käski antaa syötävää.