[1] Kun Jaakob kohotti katseensa, hän näki Esaun tulevan neljäsataa miestä mukanaan. Silloin Jaakob jakoi Lealle, Raakelille ja molemmille orjattarille heidän lapsensa.
[2] Hän asetti orjattaret lapsineen etumaisiksi, Lean ja hänen lapsensa heidän taakseen ja Raakelin ja Joosefin takimmaisiksi.
[3] Hän itse kulki heidän edellään veljeään kohden polvistuen ja kumartaen välillä seitsemän kertaa maahan saakka.
[4] Mutta Esau juoksi häntä vastaan, syleili häntä, kietoi kätensä hänen kaulaansa ja suuteli häntä, ja he itkivät.
[5] Kun Esau huomasi vaimot ja lapset, hän kysyi: »Keitä ovat nuo, jotka sinulla on mukanasi?» Jaakob vastasi: »Nämä ovat lapset, jotka Jumala armossaan on suonut minulle, palvelijallesi.»
[6] Sitten orjattaret astuivat lähemmäksi lapsineen ja kumarsivat maahan saakka.
[7] Myös Lea ja hänen lapsensa lähestyivät ja kumarsivat maahan, ja viimeisinä astuivat esiin Joosef ja Raakel kumartaen maahan saakka.
[8] Esau kysyi: »Mitä oikein olivat ne miehet ja laumat, jotka jo kohtasin?» Jaakob vastasi: »Herrani, halusin antaa sinulle jotakin, että ottaisit minut suopeasti vastaan.»
[9] Esau sanoi: »Minulla on yllin kyllin omastakin takaa. Pidä vain omasi, veljeni.»
[10] Mutta Jaakob sanoi: »Ei suinkaan! Jos nyt todella pidät minua veljenäsi, niin ota vastaan tämä lahja, sillä minä olen tullut sinun eteesi niin kuin käydään Jumalan eteen, ja sinä olet ollut minulle armollinen.
[11] Ota siis tämä lahja, jonka olen tuonut sinulle, sillä Jumala on ollut minulle hyvä ja minulla on nyt kaikkea.» Ja Jaakob taivutteli Esauta ja sai hänet ottamaan lahjan.
[12] Sitten Esau sanoi: »Lähdetään liikkeelle yhdessä, samaa matkaa.»
[13] Mutta Jaakob sanoi hänelle: »Sinähän tiedät, herrani, että lapset ovat pieniä ja että minun on pidettävä huolta imettävistä lampaista ja lehmistä. Jos niitä ajetaan liian kovaa yhdenkin päivän ajan, ne menehtyvät.
[14] Jatka matkaa minun edelläni, herrani, niin minä tulen hiljalleen perässäsi karjalle ja lapsille sopivaa vauhtia, kunnes saavun luoksesi Seiriin.»
[15] Esau sanoi: »Sitten minä jätänkin osan väestäni sinun mukaasi.» Jaakob sanoi: »Mitä suotta! Minulle riittää, että pidät minua veljenäsi.»
[16] Esau kääntyi samana päivänä kotimatkalle Seiriin,
[17] mutta Jaakob lähtikin Sukkotiin ja rakensi sinne itselleen talon sekä suojakatoksia karjalleen. Siitä syystä paikka on saanut nimekseen Sukkot.
[18] Palatessaan Mesopotamiasta Jaakob saapui turvallisesti Kanaaninmaahan Sikemin kaupungin luo ja pystytti leirinsä kaupungin ulkopuolelle.
[19] Sen maapalstan, jolle hän siellä pystytti telttansa, hän osti sadalla kesitalla hopeaa Sikemiltä ja hänen veljiltään, Hamorin pojilta.
[20] Hän rakensi sinne alttarin ja antoi sille nimeksi El-Elohe-Israel.