[1] Kuollut kärpänenkin saa voiteentekijän öljyn pilaantumaan, ja vähäinen tyhmyys voi vaikuttaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.
[2] Viisaan sydän vie onnea kohti, tyhmän sydän onnettomuuteen.
[3] Suoralla tielläkin tyhmän ymmärrys pettää. Puheillaan hän paljastaa tyhmyytensä kaikille.
[4] Jos hallitsija närkästyy sinuun, älä menetä malttiasi. Sävyisyys lievittää suuretkin hairahdukset.
[5] Pahan erehdyksen olen nähnyt auringon alla, virheen, joka on vallanpitäjän syytä:
[6] tyhmyys on korotettu korkealle, mutta ylhäiset ja rikkaat istuvat alhaalla.
[7] Olen nähnyt palvelijoiden istuvan hevosten selässä ja ruhtinaiden käyvän jalan palvelijoiden tavoin.
[8] Joka kaivaa kuoppaa, voi pudota siihen, muurin purkajaa voi purra käärme.
[9] Kivenlouhija voi satuttaa itsensä kiviin, ja puunhakkaaja joutuu työssään vaaraan.
[10] Jos kirves on tylsä eikä sen terää tahkota, tarvitaan enemmän voimaa. On hyödyllistä soveltaa viisaus käytäntöön.
[11] Jos käärme puree ennen kuin se on lumottu, ei lumoojalle ole taidostaan hyötyä.
[12] Viisaan sanat saavuttavat suosiota, mutta tyhmän nielee hänen oma suunsa.
[13] Hänen sanojensa alku on typeryyttä ja puheensa loppu sulaa mielettömyyttä.
[14] Tyhmä puhuu paljon, vaikka ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa osaisi kertoa hänelle, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?
[15] Milloin hän väsyy omaan typeryyteensä? Eihän hän tiedä edes tietä kaupunkiin.
[16] Voi sinua, maa, jonka kuningas on poikanen ja jonka ruhtinaat mässäilevät aamusta alkaen!
[17] Onnellinen sinä, maa, jonka kuningas on jalosukuinen ja jonka ruhtinaat viettävät pitonsa oikeaan aikaan – arvokkaasti, eivät juopotellen!
[18] Laiskojen asuinsijoissa katot painuvat. Missä kädet riippuvat velttoina, siellä sataa sisään.
[19] Pidot järjestetään ihmisten huviksi, ja viini ilahduttaa mielen. Ja rahallahan kaiken saa.
[20] Älä edes ajatuksissasi kiroile kuningasta äläkä makuukammiossasikaan rikasta – taivaan lintu voi viedä puheesi, siivekäs saattaa sanasi ilmi.