[1] Tyroksen kuningas Hiram lähetti Daavidin luo lähettiläitä. Sitten hän toimitti setripuuta ja lähetti muurareita ja kirvesmiehiä rakentamaan Daavidille palatsia.
[2] Nyt Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänen asemansa Israelin kuninkaana ja antanut hänen kuninkuutensa menestyä kansansa Israelin vuoksi.
[3] Jerusalemissa Daavid otti lisää vaimoja, ja hänelle syntyi vielä poikia ja tyttäriä.
[4] Hänen Jerusalemissa syntyneiden poikiensa nimet olivat Sammua, Sobab, Natan, Salomo,
[5] Jibhar, Elisua, Elpelet,
[6] Nogah, Nefeg, Jafia,
[7] Elisama, Beeljada ja Elifelet.
[8] Kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu koko Israelin kuninkaaksi, he lähtivät kaikki liikkeelle käydäkseen Daavidin kimppuun. Saatuaan tästä tiedon Daavid lähti heitä vastaan.
[9] Filistealaiset tulivat ja tunkeutuivat kaikkialle Refaiminlaaksoon.
[10] Daavid kysyi Jumalalta: »Lähdenkö filistealaisia vastaan? Annatko heidät minun käsiini?» Herra vastasi hänelle: »Lähde! Minä annan heidät sinun käsiisi.»
[11] Israelilaiset lähtivät Baal-Perasimiin, ja Daavid löi siellä filistealaiset. Hän sanoi: »Jumala on murtanut minun viholliseni niin kuin vedet murtavat padon.» Tämän vuoksi paikka sai nimen Baal-Perasim.
[12] Filistealaiset jättivät sinne jumalankuvansa, ja Daavidin käskystä ne poltettiin.
[13] Mutta filistealaiset tunkeutuivat uudelleen Refaiminlaaksoon.
[14] Daavid kysyi jälleen Jumalalta neuvoa, ja Jumala vastasi: »Älä mene heitä vastaan, vaan kierrä heidän taakseen ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden kohdalta.
[15] Kun kuulet puiden latvoista kuin askelten kahinaa, lähde silloin hyökkäykseen. Se on merkkinä siitä, että Jumala on lähtenyt edelläsi tuhoamaan filistealaisten leirin.»
[16] Daavid teki niin kuin Jumala oli käskenyt, ja israelilaiset tuhosivat filistealaisten leirin ja ajoivat heitä takaa Gibeonista aina Geseriin saakka.
[17] Daavidin maine levisi kaikkiin maihin, ja Herra saattoi kaikki vieraat kansat pelkäämään häntä.