[1] Filistealaiset ryhtyivät taisteluun israelilaisia vastaan. Israelin joukot pakenivat heidän tieltään, ja paljon kaatuneita jäi Gilboanvuoren rinteille.
[2] Filistealaiset saavuttivat Saulin ja hänen poikansa ja tappoivat Jonatanin, Abinadabin ja Malkisuan, Saulin pojat.
[3] Taistelu kävi kiivaana myös Saulin ympärillä. Jousimiehet keksivät hänet, ja hän haavoittui heidän ampumistaan nuolista.
[4] Silloin Saul käski aseenkantajaansa: »Tartu miekkaasi ja lävistä minut! Muuten nuo ympärileikkaamattomat tulevat ja häpäisevät minut.» Mutta kun aseenkantaja ei uskaltanut sitä tehdä, Saul otti itse miekan ja heittäytyi siihen.
[5] Nähdessään Saulin kuolleen myös aseenkantaja heittäytyi miekkaansa ja päätti päivänsä.
[6] Näin he kaikki kuolivat, Saul ja kolme hänen poikaansa, ja samalla päättyi Saulin suvun kuninkuus.
[7] Kun Jisreelin tasangolla asuvat israelilaiset saivat tietää, että sotaväki oli paennut ja Saul ja hänen poikansa olivat kuolleet, he jättivät kaupunkinsa ja lähtivät pakoon. Heidän tilalleen kaupunkeihin asettui filistealaisia.
[8] Seuraavana päivänä filistealaiset lähtivät ryöstämään ruumiita ja löysivät Saulin ja hänen poikansa kaatuneina Gilboanvuorelta.
[9] He ryöstivät hänen vaatteensa, ottivat hänen päänsä ja varusteensa ja kuljettivat niitä ympäri maataan julistaakseen voitonsanomaa epäjumalilleen ja kansalleen.
[10] Filistealaiset asettivat Saulin varusteet erään jumalansa pyhäkköön, ja hänen pääkallonsa he ripustivat Dagonin temppeliin.
[11] Kun Gileadin Jabesin väki kuuli, mitä filistealaiset olivat tehneet Saulille,
[12] kaikki kaupungin taistelukykyiset miehet lähtivät liikkeelle. He noutivat Saulin ja hänen poikiensa ruumiit, veivät ne Jabesiin, hautasivat heidän luunsa siellä tammen alle ja paastosivat seitsemän päivää.
[13] Näin kuoli Saul, koska hän oli luopunut Herrasta eikä ollut totellut hänen sanaansa. Saul oli myös hakenut neuvoa vainajien hengiltä
[14] eikä Herralta. Siksi Herra antoi hänen kuolla ja siirsi kuninkuuden Daavidille, Iisain pojalle.