[1] Mistä teidän keskinäiset kiistanne ja taistelunne syn ty vät? Mi stäpä muusta kuin haluistanne, jotka käyvät tais te lua teidän ruumiissanne.
[2] Te himoitsette, mutta jäätte vaille, kiihkon ja kateuden val las sa te vaikka riistätte hengen toisil tanne, mutta ette silti saa vu ta pää määräänne. Te taistelette ja iskette yhteen, mutta jäätte vaille, koska ette pyydä.
[3] Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tar koi tuksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne.
[4] Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Ju ma laa kohtaan? Joka tahtoo olla maail man ystävä, asettuu Ju malan viholliseksi.
[5] Vai luuletteko, että Raamattu syyttä sanoo: »Mustasukkaisen kii h keästi hän halajaa henkeä, jon ka on meihin pannut»?
[6] Mutta vielä suurempi on se ar mo, jonka hän antaa. Siksi Raamat tu sanoo: – Jumala on yl pei tä vas taan, mutta nöy rille hän antaa ar mon.
[7] Taipukaa siis Jumalan alaisuu teen, mutta vastustakaa Pa ho lais ta, niin se lakkaa ahdistamasta teitä.
[8] Lähestykää Jumalaa, niin hän lä hestyy teitä. Puhdistakaa kä ten ne, synnintekijät, puhdistakaa syd ämenne, te kahtaalle horjuvat!
[9] Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne mur heeksi, ilonne masennukseksi.
[10] Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava.
[11] Älkää panetelko toisianne, vel jet. Joka panettelee veljeään tai tuo mit see hänet, puhuu lakia vas taan ja tuomitsee lain. Mutta jos tuomitset lain, et ole lain noudat taja, vaan sen tuomari.
[12] Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuo mari, hän, jolla on valta pe las taa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuo mitsemaan lähimmäisesi?
[13] Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: »Tänään tai huomenna me lä h demme siihen ja siihen kau pun kiin, vii vymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot.»
[14] Ettehän te tiedä, mitä huo mis pä ivä tuo teidän elämäänne! Sa vua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu.
[15] Näin teidän tulisi sanoa: »Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä.»
[16] Mutta nyt te kerskutte ja re hen te lette. Kaikki tuollainen kers kailu on pahasta.
[17] Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin.