[1] Salomon korkea veisu.
[2] Hän suudelkoon minua suunsa suudelmilla. Sillä sinun rakkautesi on suloisempi kuin viini.
[3] Suloinen on voiteittesi tuoksu, vuodatettu öljy on sinun nimesi; sentähden sinua nuoret naiset rakastavat.
[4] Vedä minut mukaasi, rientäkäämme! Kuningas on tuonut minut kammioihinsa. Me riemuitsemme ja iloitsemme sinusta, me ylistämme sinun rakkauttasi enemmän kuin viiniä; syystä he sinua rakastavat.
[5] »Minä olen musta, mutta ihana, te Jerusalemin tyttäret, kuin Keedarin teltat, kuin Salomon seinäverhot.
[6] Älkää katsoko sitä, että minä olen musta, päivän paahtama. Äitini pojat vihastuivat minuun, panivat minut viinitarhain vartijaksi – omaa viinitarhaani en vartioinut.»
[7] »Sano minulle sinä, jota sieluni rakastaa, missä laumaasi paimennat, missä annat sen keskipäivällä levätä. Miksi minä hunnutettuna joutuisin sinun toveriesi laumain luo!»
[8] »Jos et sitä tiedä, sinä naisista kaunein, käy lammasten jälkiä ja kaitse vohliasi paimenten telttapaikoilla.»
[9] »Tammaani, joka on faraon vaunujen edessä, sinut, armaani, vertaan.
[10] Ihanat ovat sinun poskesi käätyinensä, kaulasi helminauhoinensa.
[11] Me teemme sinulle kultakäädyt ynnä hopeasta niihin nastat.»
[12] »Kuninkaan istuessa pöydässään tuoksui minun nardukseni kaiken aikaa.
[13] Rakkaani on minulle mirhakimppu, joka rintojeni välissä lepää.
[14] Rakkaani on kooferkukka-terttu Een-Gedin viinitarhoista.»
[15] »Katso, kaunis sinä olet, armaani; katso, kaunis olet, silmäsi ovat kyyhkyläiset.»
[16] »Katso, kaunis sinä olet, rakkaani; kuinka suloinen, kuinka vihanta on vuoteemme!
[17] Huoneittemme seininä ovat setripuut, kattonamme kypressit.»