[1] Profeetta Elisa kutsui erään profeetanoppilaan ja sanoi hänelle: »Vyötä kupeesi ja ota tämä öljyastia mukaasi ja mene Gileadin Raamotiin.
[2] Ja tultuasi sinne hae sieltä käsiisi Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika; mene sisään, käske hänen nousta toveriensa keskeltä ja vie hänet sisimpään huoneeseen.
[3] Ota sitten öljyastia, vuodata öljyä hänen päähänsä ja sano: ’Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi’. Avaa sitten ovi ja pakene viivyttelemättä.»
[4] Niin nuorukainen, profeetan palvelija, meni Gileadin Raamotiin.
[5] Ja kun hän tuli sinne, niin katso: sotaväen päälliköt istuivat siellä. Niin hän sanoi: »Minulla on asiaa sinulle, päällikkö». Jeehu kysyi: »Kenelle meistä kaikista?» Hän vastasi: »Sinulle itsellesi, päällikkö».
[6] Silloin tämä nousi ja meni sisälle huoneeseen; ja hän vuodatti öljyä tämän päähän ja sanoi hänelle: »Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä olen voidellut sinut Herran kansan, Israelin, kuninkaaksi.
[7] Ja sinä olet surmaava herrasi Ahabin suvun; sillä minä kostan Iisebelille palvelijaini, profeettain, veren ja kaikkien Herran palvelijain veren.
[8] Ja koko Ahabin suku on hukkuva: minä hävitän Israelista Ahabin miespuoliset jälkeläiset, kaikki tyynni.
[9] Ja minä teen Ahabin suvulle saman, minkä Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja saman, minkä Baesan, Ahian pojan, suvulle.
[10] Ja koirat syövät Iisebelin Jisreelin vainiolla, eikä kukaan ole hautaava häntä.» Sitten hän avasi oven ja pakeni.
[11] Kun Jeehu tuli ulos herransa palvelijain luo, kysyttiin häneltä: »Onko kaikki hyvin? Miksi tuo hullu kävi sinun luonasi?» Hän vastasi heille: »Tehän tunnette sen miehen ja hänen puheensa».
[12] Mutta he sanoivat: »Valhetta! Sano meille totuus.» Hän sanoi: »Niin ja niin hän puhui minulle ja sanoi: ’Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi’».
[13] Silloin he ottivat kiiruusti kukin vaatteensa ja panivat ne hänen allensa paljaille portaille; ja he puhalsivat pasunaan ja huusivat: »Jeehu on tullut kuninkaaksi».
[14] Niin Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika, teki salaliiton Jooramia vastaan. Jooram oli ollut kaiken Israelin kanssa puolustamassa Gileadin Raamotia Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan.
[15] Mutta kuningas Jooram oli tullut takaisin parantuakseen Jisreelissä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Ja Jeehu sanoi: »Jos se teille kelpaa, niin älkää päästäkö pakoon kaupungista ketään, joka menisi ilmoittamaan tätä Jisreeliin».
[16] Sitten Jeehu nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin, sillä Jooram makasi siellä; ja Ahasja, Juudan kuningas, oli tullut sinne katsomaan Jooramia.
[17] Mutta tähystäjä seisoi Jisreelin tornissa, ja kun hän näki Jeehun joukon tulevan, sanoi hän: »Minä näen väkijoukon». Niin Jooram sanoi: »Otettakoon ratsumies ja lähetettäköön heitä vastaan kysymään, onko kaikki hyvin».
[18] Ja ratsumies lähti häntä vastaan ja sanoi: »Näin kysyy kuningas: ’Onko kaikki hyvin?’» Jeehu vastasi: »Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua.» Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: »Sanansaattaja on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa».
[19] Silloin hän lähetti toisen ratsumiehen. Kun tämä oli tullut heidän luoksensa, sanoi hän: »Näin kysyy kuningas: ’Onko kaikki hyvin?’ Jeehu vastasi: »Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua.»
[20] Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: »Hän on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa. Ja ajo on aivan kuin Jeehun, Nimsin pojan, ajoa; sillä hän ajaa niinkuin hurja.»
[21] Silloin Jooram sanoi: »Valjastettakoon!» Ja he valjastivat hänen sotavaununsa. Niin Jooram, Israelin kuningas, ja Ahasja, Juudan kuningas, lähtivät kumpikin sotavaunuissansa ja menivät Jeehua vastaan. He kohtasivat hänet jisreeliläisen Naabotin maapalstalla.
[22] Kun Jooram näki Jeehun, kysyi hän: »Onko kaikki hyvin, Jeehu?» Tämä vastasi: »Kuinka kaikki voisi olla hyvin, kun sinun äitisi Iisebelin haureus ja hänen monet velhoutensa yhä vielä jatkuvat?»
[23] Silloin Jooram käänsi vaununsa ja pakeni, huutaen Ahasjalle: »Kavallus, Ahasja!»
[24] Mutta Jeehu sieppasi jousen käteensä ja ampui Jooramia hartioiden väliin, niin että nuoli meni sydämen lävitse, ja hän vaipui vaunuihinsa.
[25] Sitten hän sanoi Bidkarille, vaunusoturille: »Ota hänet ja heitä jisreeliläisen Naabotin maapalstalle; sillä muistathan, että Herra meidän ratsastaessamme rinnakkain hänen isänsä Ahabin jäljessä lausui hänestä tämän ennustuksen:
[26] ’Totisesti, minä näin eilen Naabotin ja hänen poikiensa veren, sanoo Herra; ja minä olen juuri tällä maapalstalla kostava sinulle, sanoo Herra’. Ota siis hänet ja heitä tälle maapalstalle, Herran sanan mukaan.»
[27] Kun Ahasja, Juudan kuningas, sen näki, pakeni hän Beet-Gaaniin päin. Mutta Jeehu ajoi häntä takaa ja sanoi: »Ampukaa hänetkin vaunuihinsa». Ja he ampuivat häntä Guurin solassa, joka on Jibleamin luona; mutta hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
[28] Ja hänen palvelijansa veivät hänet vaunuissa Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa, hänen isiensä viereen, Daavidin kaupunkiin.
[29] Ahasja oli tullut Juudan kuninkaaksi Jooramin, Ahabin pojan, yhdentenätoista hallitusvuotena.
[30] Sitten Jeehu tuli Jisreeliin. Kun Iisebel kuuli sen, maalasi hän ihomaalilla silmäluomensa, koristeli päänsä ja katseli ulos akkunasta.
[31] Ja kun Jeehu tuli portista sisään, kysyi Iisebel: »Kävikö hyvin Simrille, herransa murhaajalle?»
[32] Hän käänsi kasvonsa akkunaa kohti ja sanoi: »Kuka on minun puolellani? Kuka?» Niin pari kolme hoviherraa katsoi alas häneen.
[33] Jeehu sanoi: »Syöskää hänet alas». Ja he syöksivät hänet alas, niin että hänen vertansa pirskui seinään ja hevosiin; ja nämä tallasivat hänet jalkoihinsa.
[34] Sitten Jeehu meni sisään, söi ja joi. Ja hän sanoi: »Korjatkaa se kirottu ja haudatkaa hänet, sillä onhan hän kuninkaan tytär».
[35] Mutta kun he menivät hautaamaan häntä, eivät he löytäneet hänestä muuta kuin pääkallon, jalat ja kädet.
[36] Ja he tulivat takaisin ja ilmoittivat sen Jeehulle. Niin hän sanoi: »Tässä on toteutunut Herran sana, jonka hän puhui palvelijansa tisbeläisen Elian kautta: ’Jisreelin vainiolla koirat syövät Iisebelin lihan;
[37] ja Iisebelin ruumis on oleva niinkuin pellon lanta Jisreelin vainiolla, niin ettei voida sanoa: Tämä on Iisebel’».