[1] – Katsokaa, mitä tulee tapahtumaan! Tuohon aikaan minä käännän Juudan ja Jerusalemin kohtalon.
[2] Minä kokoan kaikki kansat Josafatinlaaksoon ja käyn siellä oikeutta niitä vastaan oman maani ja kansani Israelin tähden. Ne hajottivat Israelin muiden kansojen sekaan ja jakoivat minun maani.
[3] Minun kansani ne arpoivat saaliikseen, nuorukaisen ne antoivat portolle palkaksi, myivät tytön viinistä, jonka joivat.
[4] Ja nyt, mitä teillä on mielessänne, Tyros ja Sidon, mitä sinulla, Filistean maa? Minulleko yritätte kostaa? Jos yritätte, käännän tekonne teitä itseänne vastaan, hetkessä minä sen teen.
[5] Te olette ottaneet hopeani ja kultani ja vieneet palatseihinne kalliit aarteeni.
[6] Juudan ja Jerusalemin asukkaita te olette myyneet kreikkalaisille, olette raahanneet heidät etäälle asuinsijoiltaan.
[7] Mutta minä kutsun heidät pois sieltä, minne olette heidät myyneet, ja käännän pahat tekonne teitä itseänne vastaan.
[8] Minä myyn teidän poikanne ja tyttärenne Juudan asukkaille, ja he myyvät heidät edelleen Saban kaukaiselle kansalle. Näin Herra on puhunut.
[9] Kuuluttakaa kansoille näin: – Varustautukaa pyhään sotaan, hälyttäkää miehet taisteluun! Lähtekää liikkeelle, käykää hyökkäykseen, kaikki soturit!
[10] Takokaa auranne miekoiksi ja vesurinne keihäiksi. Arka sanokoon: »Olen urhea soturi.»
[11] Kiirehtikää, kaikki kansat, tulkaa joka suunnalta, kokoontukaa tänne! Herra, johdata sotureitasi!
[12] Kansat lähtevät liikkeelle, rientävät Josafatinlaaksoon. Sinne minä asetan istuimeni ja siellä minä tuomitsen kaikki kansat.
[13] Lähettäkää sirppi, elo on jo kypsää. Tulkaa polkemaan viinikuurnaa, se on jo täynnä, altaissa viini kuohuu yli reunojen. Suuri on kansojen pahuus.
[14] Väkeä tungeksii tuomion laaksossa, sillä lähellä on Herran päivä.
[15] Aurinko ja kuu pimenevät, tähtien loiste sammuu.
[16] Herra ärjyy Siionista, antaa äänensä kaikua Jerusalemista. Silloin taivas ja maa vapisevat. Mutta Herra on kansansa turva, Israelin vuorilinna.
[17] – Silloin te tiedätte, että minä, Herra, olen teidän Jumalanne ja asun Siionissa, pyhällä vuorellani. Jerusalem on oleva pyhä, muukalaiset eivät enää koskaan tunkeudu sinne.
[18] Tuona päivänä vuoret tihkuvat rypäleitten mehua, kukkulat vuotavat maitoa, ja kaikki Juudan purojen uomat ovat tulvillaan vettä. Herran huoneesta kumpuaa lähde, se kastelee Sittiminlaakson.
[19] Egypti tulee autioksi, Edom pelkäksi autiomaaksi, koska ne tekivät Juudalle väkivaltaa, vuodattivat viatonta verta.
[20] Juuda pysyy asuttuna läpi aikojen, Jerusalem polvesta polveen.
[21] Vielä en ole rangaissut kansani vihollisia viattoman veren vuodattamisesta. Mutta se hetki tulee! Herra itse asuu Siionissa.