[1] Asan jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Josafat. Hänestä tuli maahan vahva hallitsija.
[2] Hän sijoitti joukkoja kaikkiin Juudan linnoitettuihin kaupunkeihin ja perusti varuskuntia Juudan alueelle sekä niihin Efraimin alueen kaupunkeihin, jotka hänen isänsä Asa oli valloittanut.
[3] Herra auttoi Josafatia, sillä hän vaelsi samoja teitä, joita hänen isänsä oli hallituskautensa alussa kulkenut. Hän ei palvellut baaleja,
[4] hän palveli isänsä Jumalaa ja noudatti hänen käskyjään, toisin kuin israelilaiset tekivät.
[5] Herran avulla hänestä tuli voimakas kuningas. Juudan asukkaat toivat Josafatille lahjoja, ja hän sai paljon rikkautta ja kunniaa.
[6] Hän kulki horjumatta Herran tietä ja hävitti jälleen Juudasta kukkulapyhäköt ja aseratarhat.
[7] Kolmantena hallitusvuotenaan Josafat lähetti virkamiehensä Ben-Hajilin, Obadjan, Sakarjan, Netanelin ja Miikan Juudan kaupunkeihin opettamaan kansaa.
[8] Heidän kanssaan hän lähetti leeviläiset Semajan, Netanjan, Sebadjan, Asaelin, Semiramotin, Jonatanin, Adonian, Tobian ja Tob-Adonian sekä lisäksi papit Elisaman ja Joramin.
[9] He kaikki opettivat Juudassa. Herran lain kirja mukanaan he kiersivät Juudan kaupungeissa ja opettivat kansaa.
[10] Juudan naapurivaltakunnissa syntyi sellainen kauhu Herraa kohtaan, etteivät ne uskaltaneet ryhtyä sotaan Josafatia vastaan.
[11] Jotkut filistealaiset toivat Josafatille lahjoja ja verona hopeaa, ja arabialaiset toivat hänelle pikkukarjaa, seitsemäntuhatta seitsemänsataa pässiä ja seitsemäntuhatta seitsemänsataa pukkia.
[12] Josafat tuli yhä mahtavammaksi, ja hän rakensi Juudan alueelle linnoituksia ja varastokaupunkeja.
[13] Hänellä oli Juudan kaupungeissa tekeillä suuria linnoitustöitä, ja Jerusalemissa hänellä oli urheita taistelujoukkoja.
[14] Joukot oli järjestetty suvuittain. Juudassa olivat ylimpinä päällikköinä Adna, jolla oli kolmesataatuhatta soturia,
[15] Johanan, jolla oli kaksisataakahdeksankymmentätuhatta soturia,
[16] sekä Amasja, Sikrin poika, joka vapaaehtoisesti palveli Herraa kahdensadantuhannen soturin johtajana.
[17] Benjaminin heimosta oli sotapäällikkönä Eljada, jolla oli johdossaan kaksisataatuhatta jousin ja kilvin aseistettua miestä.
[18] Hänen lisäkseen oli Josabad, jolla oli satakahdeksankymmentätuhatta taisteluvalmista miestä.
[19] Näin paljon sotaväkeä kuninkaalla oli, ja lisäksi tulivat vielä ne, jotka kuningas oli sijoittanut Juudan varuskuntakaupunkeihin.