[1] Abia tuli Juudan kuninkaaksi kuningas Jerobeamin kahdeksantenatoista hallitusvuotena.
[2] Hän hallitsi Jerusalemissa kolme vuotta. Hänen äitinsä oli Mikaja, gibealaisen Urielin tytär. Abia ja Jerobeam kävivät keskenään sotaa.
[3] Abia kokosi neljänsadantuhannen soturin armeijan ja aloitti sodan, ja Jerobeam ryhtyi kahdeksansadantuhannen soturin kanssa taistelemaan häntä vastaan.
[4] Abia nousi Semaraimin vuorelle, joka on Efraimin vuoristossa, ja puhui näin: »Kuulkaa minua, Jerobeam ja koko Israel!
[5] Te tiedätte, että Herra, Israelin Jumala, on antanut Israelin kuninkuuden ikuisiksi ajoiksi Daavidille ja hänen jälkeläisilleen ja tehnyt hänen kanssaan suolalla vahvistetun liiton.
[6] Mutta Jerobeam, Nebatin poika, Daavidin pojan Salomon palvelija, nousi kapinaan herraansa vastaan.
[7] Hänen luokseen kokoontui tyhjäntoimittajia ja hulttioita, ja he voittivat Rehabeamin, Salomon pojan, sillä Rehabeam oli vielä nuori ja kokematon eikä pystynyt vastustamaan heitä.
[8] »Nyt te luulette, että pystytte voittamaan Herran kuningaskunnan, joka on Daavidin jälkeläisten hallussa. Teitä on suuri joukko, ja teillä on kultaiset sonnipatsaat, jotka Jerobeam on teettänyt teille jumaliksi.
[9] Te olette karkottaneet Herran papit, Aaronin jälkeläiset, ja leeviläiset. Näiden sijaan olette asettaneet itsellenne pappeja muiden kansojen tapaan: kuka vain on tullut vihittämään itsensä papiksi ja tuonut mukanaan sonnin ja seitsemän pässiä, hänestä on tehty epäjumalien pappi.
[10] »Mutta meidän Jumalamme on Herra. Me emme ole hylänneet häntä. Pappeina palvelevat Herraa Aaronin jälkeläiset, ja leeviläiset hoitavat omia tehtäviään.
[11] He uhraavat Herralle polttouhrit aamuin ja illoin, polttavat tuoksuvia suitsukkeita, asettavat uhrileivät puhtaalle pöydälle ja sytyttävät iltaisin kultaisen lampunjalan lamput. Me noudatamme Herran, Jumalamme, säädöksiä, mutta te olette hylänneet hänet.
[12] Jumala johtaa meitä, ja hänen pappinsa ovat valmiina antamaan torvillaan meille taistelumerkin. Israelilaiset, älkää ryhtykö sotimaan Herraa, isienne Jumalaa vastaan. Se ei onnistu.»
[13] Mutta Jerobeam oli pannut väijytysjoukon kiertämään Juudan joukkojen taakse, niin että pääjoukko oli niiden edessä ja väijytysjoukko niiden selustassa.
[14] Kun Juudan miehet huomasivat joutuvansa taistelemaan kahdella suunnalla, he huusivat Herraa avukseen, ja papit puhalsivat torviinsa.
[15] Juudan miehet kohottivat sotahuudon, ja kun Abia johti Juudan joukot taisteluun, Jumala löi Jerobeamin ja Israelin.
[16] Israelilaiset pakenivat Juudan joukkoja, mutta Jumala antoi heidät niiden käsiin.
[17] Abia ja hänen miehensä löivät heidät perin pohjin, ja viisisataatuhatta israelilaista soturia kaatui.
[18] Näin israelilaiset lannistettiin. Mutta Juudan heimo voimistui, koska se turvautui Herraan, isiensä Jumalaan.
[19] Abia ajoi takaa Jerobeamia ja valtasi häneltä Betelin, Jesanan ja Efronin kaupungit ja niitä ympäröivät kylät.
[20] Abian eläessä Jerobeamin mahti ei enää palautunut entiselleen. Herra löi häntä, ja hän kuoli.
[21] Abian valta sen sijaan lujittui. Hän otti itselleen neljätoista vaimoa, ja hänelle syntyi kaksikymmentäkaksi poikaa ja kuusitoista tytärtä.
[22] Muut Abian vaiheet, hänen tekonsa ja sanansa, on kerrottu profeetta Iddon teoksessa.
[23] Abia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Asa. Asan aikana maassa vallitsi rauha kymmenen vuoden ajan.