[1] Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön.
[2] Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä,
[3] ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: »Istu sinä tähän mukavasti», ja köyhälle sanotte: »Seiso sinä tuossa», tahi: »Istu tähän jalkajakkarani viereen»,
[4] niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?
[5] Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?
[6] Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuimien eteen?
[7] Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?
[8] Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: »Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi», niin te hyvin teette;
[9] mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia.
[10] Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.
[11] Sillä hän, joka on sanonut: »Älä tee huorin», on myös sanonut: »Älä tapa»; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja.
[12] Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.
[13] Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.
[14] Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
[15] Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
[16] ja joku teistä sanoo heille: »Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne», mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
[17] Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
[18] Joku ehkä sanoo: »Sinulla on usko, ja minulla on teot»; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
[19] Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.
[20] Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
[21] Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?
[22] Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;
[23] ja niin toteutui Raamatun sana: »Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi», ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.
[24] Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.
[25] Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?
[26] Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.