[1] Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta,
[2] on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut
[3] ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,
[4] tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.
[5] Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: »Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin»; ja taas: »Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani»?
[6] Ja siitä, kun hän jälleen tuo esikoisensa maailmaan, hän sanoo: »Ja kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit».
[7] Ja enkeleistä hän sanoo: »Hän tekee enkelinsä tuuliksi ja palvelijansa tulen liekiksi»;
[8] mutta Pojasta: »Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.
[9] Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä, enemmän kuin sinun osaveljiäsi.»
[10] Ja: »Sinä, Herra, olet alussa maan perustanut, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja;
[11] ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne vanhenevat kaikki niinkuin vaate,
[12] ja niinkuin vaipan sinä ne käärit, niinkuin vaatteen, ja ne muuttuvat; mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu».
[13] Kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: »Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi»?
[14] Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä?