[1] Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin tekemään häntä kuninkaaksi.
[2] Kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen – hän oli Egyptissä, jonne oli paennut kuningas Salomoa – palasi Jerobeam Egyptistä.
[3] Ja he lähettivät kutsumaan hänet. Niin Jerobeam ja koko Israel tuli saapuville, ja he puhuivat Rehabeamille sanoen:
[4] »Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, ja se raskas ies, jonka hän pani meidän niskaamme, niin me palvelemme sinua».
[5] Hän vastasi heille: »Odottakaa kolme päivää ja tulkaa sitten takaisin minun tyköni». Ja kansa meni.
[6] Kuningas Rehabeam neuvotteli vanhain kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomoa, kun tämä vielä eli, ja kysyi: »Kuinka te neuvotte vastaamaan tälle kansalle?»
[7] He vastasivat hänelle ja sanoivat: »Jos sinä olet hyvä tätä kansaa kohtaan, olet armollinen heille ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi».
[8] Mutta hän hylkäsi tämän neuvon, jonka vanhat hänelle antoivat, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka palvelivat häntä.
[9] Hän kysyi heiltä: »Kuinka te neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: ’Huojenna se ies, jonka sinun isäsi on pannut meidän niskaamme’?»
[10] Niin nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, vastasivat hänelle sanoen: »Sano näin tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: ’Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi, mutta huojenna sinä se meiltä’ – sano heille näin: ’Minun pikkusormeni on paksumpi kuin minun isäni lantio.
[11] Jos siis isäni on sälyttänyt teidän selkäänne raskaan ikeen, niin minä teen teidän ikeenne vielä raskaammaksi; jos isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla.’»
[12] Niin Jerobeam ja koko kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas oli käskenyt, sanoen: »Tulkaa takaisin minun tyköni kolmantena päivänä».
[13] Ja kuningas antoi heille kovan vastauksen. Sillä kuningas Rehabeam hylkäsi vanhain neuvon
[14] ja puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan, sanoen: »Jos minun isäni on tehnyt teidän ikeenne raskaaksi, niin minä teen sen vielä raskaammaksi; jos minun isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla».
[15] Kuningas ei siis kuullut kansaa; sillä Jumala sen niin salli täyttääkseen sanansa, jonka hän oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle, siilolaisen Ahian kautta.
[16] Kun koko Israel huomasi, ettei kuningas heitä kuullut, vastasi kansa kuninkaalle näin: »Mitä osaa meillä on Daavidiin? Ei meillä ole perintöosaa Iisain poikaan. Majoillesi, Israel, joka mies! Valvo nyt huonettasi, Daavid!» Ja koko Israel meni majoillensa.
[17] Niin Rehabeam tuli ainoastaan niiden israelilaisten kuninkaaksi, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.
[18] Ja kun kuningas Rehabeam lähetti matkaan verotöiden valvojan Hadoramin, kivittivät israelilaiset hänet kuoliaaksi. Silloin kuningas Rehabeam nousi nopeasti vaunuihinsa ja pakeni Jerusalemiin.
[19] Näin Israel luopui Daavidin suvusta, aina tähän päivään asti.