Skip to content
Opens in a new window
Listen to this chapter • 3:40

[1] Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niinkuin hengellisille, vaan niinkuin lihallisille, niinkuin pienille lapsille Kristuksessa.

[2] Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä;

[3] olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?

[4] Kun toinen sanoo: »Minä olen Paavalin puolta», ja toinen: »Minä olen Apolloksen», ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin?

[5] Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut.

[6] Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.

[7] Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.

[8] Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on kumpikin saava oman palkkansa oman työnsä mukaan.

[9] Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus.

[10] Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa.

[11] Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.

[12] Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,

[13] niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.

[14] Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;

[15] mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

[16] Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?

[17] Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.

[18] Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.

[19] Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: »Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa»;

[20] ja vielä: »Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi».

[21] Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä; sillä kaikki on teidän,

[22] teidän on Paavali ja Apollos ja Keefas, teidän on maailma ja elämä ja kuolema, nykyiset ja tulevaiset, kaikki on teidän.

[23] Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.

Paavalin ensimmäinen kirje korinttolaisille — Chapters