[1] Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
[2] ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
[3] ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa
[4] ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.
[5] Mutta useimpiin heistä Jumala ei mielistynyt, koskapa he hukkuivat erämaassa.
[6] Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, että me emme pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat.
[7] Älkää myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi kuten muutamat heistä, niinkuin kirjoitettu on: »Kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat iloa pitämään».
[8] Älkäämmekä harjoittako haureutta, niinkuin muutamat heistä haureutta harjoittivat, ja heitä kaatui yhtenä päivänä kaksikymmentä kolme tuhatta.
[9] Älkäämme myöskään kiusatko Herraa, niinkuin muutamat heistä kiusasivat ja saivat käärmeiltä surmansa.
[10] Älkääkä napisko, niinkuin muutamat heistä napisivat ja saivat surmansa tuhoojalta.
[11] Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut.
[12] Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.
[13] Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
[14] Sentähden, rakkaani, paetkaa epäjumalanpalvelusta.
[15] Minä puhun niinkuin ymmärtäväisille; arvostelkaa itse, mitä minä sanon.
[16] Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
[17] Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.
[18] Katsokaa luonnollista Israelia; eivätkö ne, jotka syövät uhreja, ole alttarista osalliset?
[19] Mitä siis sanon? Ettäkö epäjumalanuhri on jotakin, tai että epäjumala on jotakin?
[20] Ei, vaan että, mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista.
[21] Ette voi juoda Herran maljasta ja riivaajien maljasta, ette voi olla osalliset Herran pöydästä ja riivaajien pöydästä.
[22] Vai tahdommeko herättää Herran kiivauden? Emme kaiketi me ole häntä väkevämmät?
[23] »Kaikki on luvallista», mutta ei kaikki ole hyödyksi; »kaikki on luvallista», mutta ei kaikki rakenna.
[24] Älköön kukaan katsoko omaa parastaan, vaan toisen parasta.
[25] Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden,
[26] sillä: »Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on».
[27] Jos joku, joka ei usko, kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan, kyselemättä mitään omantunnon tähden.
[28] Mutta jos joku sanoo teille: »Tämä on epäjumalille uhrattua», niin jättäkää se syömättä hänen tähtensä, joka sen ilmaisi, ja omantunnon tähden;
[29] en tarkoita sinun omaatuntoasi, vaan tuon toisen; sillä miksi minun vapauteni joutuisi toisen omantunnon tuomittavaksi?
[30] Jos minä sen kiittäen nautin, miksi minua herjataan siitä, mistä kiitän?
[31] Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
[32] Älkää olko pahennukseksi juutalaisille, älkää kreikkalaisille älkääkä Jumalan seurakunnalle,
[33] niinkuin minäkin koetan kelvata kaikille kaikessa enkä katso omaa hyötyäni, vaan monien hyötyä, että he pelastuisivat.