[1] Dareioksen toisena hallitusvuotena, sen kahdeksantena kuukautena, tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle, tämä Herran sana:
[2] »Herra on ankarasti vihastunut teidän isiinne.
[3] Julista siis kansalle nämä Herran Sebaotin sanat: – Palatkaa minun luokseni, niin minä palaan teidän luoksenne, sanoo Herra Sebaot.
[4] »Älkää tehkö niin kuin isänne! Aikaisemmat profeetat julistivat heille: ’Näin sanoo Herra Sebaot: Palatkaa vääriltä teiltänne ja lakatkaa tekemästä pahaa!’ Mutta teidän isänne eivät kuunnelleet minua, eivät välittäneet puheistani, sanoo Herra.
[5] – Missä isänne nyt ovat? Entä profeetat? Elävätkö hekään ikuisesti?
[6] Mutta minun sanani ja käskyni, jotka minä annoin palvelijoitteni, profeettojen, julistaa, ovat kaikki käyneet toteen teidän isienne kohdalla.» He tutkivat itseään ja myönsivät: »Niin kuin Herra Sebaot oli sanonut tekevänsä meille pahojen töittemme ja syntiemme vuoksi, niin hän on myös tehnyt.»
[7] Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebatkuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle. Profeetta kertoo:
[8] Minä näin yöllä näyn. Mies ratsasti punaruskealla hevosella ja pysähtyi myrttipensaita kasvavaan laaksoon. Hänen jäljessään ratsasti toisia miehiä punaruskeilla, vaaleanruskeilla ja valkoisilla hevosilla.
[9] Minä kysyin: »Herrani, keitä nämä ratsastajat ovat?» Enkeli, joka puhui kanssani, vastasi: »Sinä saat tietää, keitä he ovat.»
[10] Myrttipensaiden keskelle seisahtunut mies sanoi: »Nämä ovat ratsastajia, jotka Herra on lähettänyt kulkemaan maata pitkin ja poikin.»
[11] He ilmoittivat Herran enkelille, joka oli seisahtunut myrttipensaiden keskelle: »Me olemme kulkeneet maata ristiin rastiin, ja yhä on kaikkialla hiljaista.»
[12] Sen kuultuaan enkeli lausui: »Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta.»
[13] Silloin Herra lohdutti enkeliä ja puhui hänelle lempeästi.
[14] Enkeli, joka puhui kanssani, lausui minulle: »Julista ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: – Minä rakastan palavasti Jerusalemia, minä puolustan Siionia.
[15] Mutta minä vihaan niitä kansoja, jotka kerskuvat olevansa turvassa. Kun minä hetkeksi vihastuin omalle kansalleni, nuo kansat tekivät sen kärsimyksen raskaaksi.
[16] »Sen tähden Herra sanoo: – Minä käännyn jälleen Jerusalemin puoleen ja armahdan sitä. Minun temppelini rakennetaan sinne, sanoo Herra Sebaot. Mittanuora pingotetaan Jerusalemin yli, koko kaupunki rakennetaan uudelleen.
[17] »Julista edelleen: Näin sanoo Herra Sebaot: – Vielä tulee minun kaupungeissani vallitsemaan yltäkylläisyys. Vielä minä annan Siionille lohdutuksen, vielä minä valitsen Jerusalemin omaksi kaupungikseni.»