[1] Siellä Bileam sanoi Balakille: »Rakenna minua varten seitsemän alttaria ja hanki minulle tänne seitsemän sonnia ja seitsemän pässiä.»
[2] Balak teki, kuten Bileam oli pyytänyt, ja sitten Balak ja Bileam polttivat jokaisella alttarilla uhrina sonnin ja pässin.
[3] Bileam sanoi Balakille: »Pysy täällä polttouhriesi luona, niin minä menen vähän loitommaksi. Ehkäpä saan kohdata Herran. Sitten kerron sinulle, mitä hän minulle ilmoittaa.» Ja Bileam meni eräälle puuttomalle kukkulalle.
[4] Siellä Jumala ilmestyi Bileamille, ja Bileam sanoi: »Minä olen nyt rakentanut seitsemän alttaria ja uhrannut kullakin alttarilla polttouhrina sonnin ja pässin.»
[5] Silloin Herra pani sanat Bileamin suuhun ja sanoi: »Palaa Balakin luo ja sano hänelle, mitä minä käskin sinun sanoa.»
[6] Bileam palasi Balakin luo, joka odotti moabilaisten päämiesten kanssa polttouhrien lähellä.
[7] Sitten Bileam lausui nämä sanat: – Aramin maasta, idän vuorilta, haetti minut luokseen Balak, Moabin kuningas, sanoen näin: »Tule avukseni ja kiroa Jaakobin kansa, tule ja solvaa Israelia.»
[8] Kuinka voisin kirota sen, jota ei Jumala kiroa, miten solvata sitä, jota Herra ei solvaa?
[9] Kallioiden laelta minä näen heidät, kukkuloilta minä heitä tähyilen. He ovat kansa, joka pysyy muista erillään, he eivät lue itseään toisten kansojen joukkoon.
[10] Kuka laskisi Jaakobin jälkeläiset, joita on kuin tomuhiukkasia, kuka Israelin kansan, monilukuisen kuin hiekanjyvät? Saisinpa kuolla oikeamielisten lailla, olisipa loppuni niin kuin heidän!
[11] Silloin Balak sanoi Bileamille: »Miksi teit minulle näin? Minä haetin sinut tänne kiroamaan viholliseni, mutta nyt sinä oletkin siunannut heidät!»
[12] Bileam vastasi: »Minä voin sanoa vain sen, mitä Herra käskee.»
[13] Balak sanoi Bileamille: »Tule minun kanssani vielä toiseen paikkaan, josta voit nähdä israelilaiset. Täältä näet heistä vain pienen osan, et heitä kaikkia. Kiroa heidät sieltä.»
[14] Ja Balak vei Bileamin Sede-Sofimiin Pisgan huipun luo. Siellä hän rakensi seitsemän alttaria ja uhrasi kullakin alttarilla polttouhriksi sonnin ja pässin.
[15] Bileam sanoi Balakille: »Pysy täällä polttouhriesi luona, niin minä menen tuonne loitommas odottamaan, että saisin kohdata Jumalan.»
[16] Herra ilmestyi Bileamille, pani sanat hänen suuhunsa ja sanoi: »Palaa Balakin luo ja sano hänelle, mitä minä käskin sinun sanoa.»
[17] Bileam meni Balakin luo, joka odotti moabilaisten päämiesten kanssa polttouhrien lähellä. Balak kysyi Bileamilta: »Mitä Herra sanoi?»
[18] Silloin Bileam lausui nämä sanat: – Nouse, Balak, Sipporin poika, ja kuuntele minua tarkoin!
[19] Jumala ei ole ihminen: hän ei valehtele, hän ei muuta mieltään. Hänkö ei tekisi, mitä sanoo? Hänkö ei pitäisi, mitä lupaa?
[20] Minä sain tehtäväkseni siunata, ja kun Jumala siunaa, en minä voi siunausta peruuttaa.
[21] Ei ole onnettomuutta Jaakobin varalle, ei pahaa Israelin osalle. Heidän kanssaan on Herra, heidän Jumalansa, he ylistävät kuningastaan riemuhuudoin.
[22] Jumala toi heidät pois Egyptistä, hän antoi heille villihärän voimat.
[23] Ei ole loitsua Jaakobia vastaan, taika ei tehoa Israeliin. Jaakobista ja Israelista sanotaan: »Mitä onkaan Herra tehnyt!»
[24] Katso, Israel nousee kuin leijona, niin kuin jalopeura se kohoaa jaloilleen, se ei käy levolle, ennen kuin on syönyt saaliinsa ja juonut surmattujen verta.
[25] Balak sanoi Bileamille: »Jos et voi kirota heitä, niin älä heitä ainakaan siunaa.»
[26] Bileam vastasi: »Minähän sanoin sinulle, että puhun vain sen, minkä Herra käskee minun puhua.»
[27] Balak sanoi Bileamille: »Tule, minä vien sinut vielä kolmanteen paikkaan. Kenties Jumala hyväksyy, että sinä sieltä kiroat tuon kansan.»
[28] Balak vei hänet sitten Peorin laelle, mistä näkee laajalti Jesimonin autiomaahan.
[29] Bileam sanoi Balakille: »Rakenna minua varten tänne seitsemän alttaria ja hanki minulle seitsemän sonnia ja seitsemän pässiä.»
[30] Balak teki, niin kuin Bileam oli käskenyt, ja uhrasi sonnin ja pässin kullakin alttarilla.