[1] Minä onneton mies! Paljon olen kärsinyt, Herra on lyönyt minua vihansa sauvalla.
[2] Hän kuljetti minua, hän vei minut pimeään, pilkkopimeään.
[3] Hän on nostanut kätensä minua vastaan päivä päivältä yhä uudelleen.
[4] Hän repi rikki ihoni, raateli lihani, murskasi kaikki luuni.
[5] Hän rakensi varustuksia minua vastaan, ympäröi minut tuskan muurilla.
[6] Keskelle pimeyttä hän pani minut asumaan, kuin kauan sitten kuolleitten joukkoon.
[7] Hän sulki minun tieni, en pääse pakoon, hän pani minulle painavat kahleet.
[8] Vaikka kuinka huudan ja valitan, hän ei kuule rukoustani.
[9] Hän tukki tieni kivenjärkäleillä, antoi minun kulkea harhaan.
[10] Hän väijyi minua kuin karhu, kuin leijona piilopaikassaan.
[11] Hän eksytti minut tieltä, raateli minut, jätti hylättynä makaamaan.
[12] Hän jännitti jousensa ja suuntasi nuolensa minua kohti.
[13] Hän ampui minuun viinensä nuolet, lävisti rintani.
[14] Minusta tuli kaiken kansan pilkka, ainainen ivan aihe.
[15] Hän syötti minulle katkeria yrttejä, juotti karvasta juomaa.
[16] Hän polki minut maan tomuun, pani hampaani jauhamaan soraa.
[17] Minä kadotin onneni päivät, unohdin, millaista on elää rauhassa.
[18] Minä sanoin: »Kaiken olen menettänyt, Herra on vienyt minulta toivon.»
[19] Kurjuuteni ja kodittomuuteni täyttää mieleni, kaikki maistuu myrkyltä ja koiruoholta.
[20] Minä en voi unohtaa onnettomuuttani, en saa sitä mielestäni.
[21] Kuitenkin minä toivon ja odotan, sillä minä ajattelen tätä:
[22] Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan.
[23] Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa.
[24] Sieluni sanoo: »Herra on kaikkeni, häneen minä turvaan.»
[25] Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen, sille, joka häntä etsii.
[26] Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta.
[27] Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
[28] Istukoon hän yksin ja vaietkoon, kun Herra on pannut taakan hänen päälleen,
[29] painakoon suunsa tomuun – ehkä on toivoa vielä.
[30] Kääntäköön hän poskensa lyöjäänsä kohti ja ottakoon vastaan pilkan.
[31] Mutta Herra ei hylkää, ei hylkää iäksi.
[32] Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa, suuri on hänen laupeutensa.
[33] Ei Herra iloitse siitä, että hän kurittaa ihmistä.
[34] Kun kaikki vangiksi otetut murskataan jalkojen alle,
[35] kun ihmisen oikeus vääristetään Korkeimman silmien edessä,
[36] kun langetetaan väärä tuomio – eikö Herra sitä näe?
[37] Kenen sana toteutuu? Eikö kaikki tapahdu niin kuin Herra sanoo?
[38] Eikö Korkeimman käskystä tule paha ja hyvä?
[39] Mitä syytä eloon jääneellä on valittaa? Hän kärsii syntiensä tähden.
[40] Tutkikaamme tietämme, tarkastelkaamme tekojamme ja palatkaamme Herran luo.
[41] Kohottakaamme nyt kätemme, kohottakaamme sydämemme taivasta kohti, Jumalan luo.
[42] Me olemme tehneet syntiä, kapinoineet sinua vastaan. Sinä et ole antanut anteeksi.
[43] Sinä verhouduit vihaan ja vainosit meitä, surmasit säälimättä.
[44] Sinä kätkeydyit pilveen, sen läpi ei rukous pääse.
[45] Roskatunkioksi sinä teit meidät kaikkien kansojen keskelle.
[46] Nyt kaikki vihollisemme irvistelevät meille.
[47] Edessämme oli kauhu ja hauta, tuho kohtasi meidät.
[48] Kyyneleet tulvivat silmistäni rakkaan kansani tuhon tähden.
[49] Silmäni vuotavat lakkaamatta. Itkuni ei taukoa,
[50] ennen kuin Herra katsoo taivaastaan ja näkee murheeni.
[51] Kun katselen kaupunkini tytärten tuskaa, sieluuni koskee.
[52] Viholliseni pyydystivät minua kuin lintua, kiihkeästi, ilman syytä.
[53] He syöksivät minut elävänä kuoppaan, he kivittivät minua.
[54] Kauhu tulvi pääni yli, minä ajattelin: loppuni on tullut.
[55] Herra, kuopan syvyydestä minä huudan sinun nimeäsi.
[56] Kuule ääneni! Älä sulje korviasi, kun anon apua ja pelastusta.
[57] Sinä tulet luokseni, kun huudan sinua, ja sanot: »Älä pelkää.»
[58] Herra, sinä ajat minun asiaani, sinä lunastat minut.
[59] Kärsimäni vääryyden sinä näet, Herra. Hanki minulle oikeus.
[60] Sinä näet vihollisteni kostonhimon, kaikki heidän juonensa.
[61] Herra, sinä kuulet, kun he herjaavat minua, näet heidän juonensa.
[62] Vastustajani ivaavat minua, puhuvat pahaa kaiket päivät.
[63] Katso heitä: missä ikinä he istuvat tai seisovat, he laulavat pilkkalauluja minusta.
[64] Herra, rankaise heitä heidän tekojensa mukaan.
[65] Sokaise heidän järkensä, kiroa heidät.
[66] Aja heitä takaa vihassasi, Herra, hävitä heidät taivaasi alta.