[1] Olkaa siis Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaat lapset,
[2] ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle »suloiseksi tuoksuksi».
[3] Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne – niinkuin pyhien sopii –
[4] älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta.
[5] Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella – sillä hän on epäjumalanpalvelija – ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.
[6] Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;
[7] älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan.
[8] Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina
[9] – sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä –
[10] ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle;
[11] älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.
[12] Sillä häpeällistä on jo sanoakin, mitä he salassa tekevät;
[13] mutta tämä kaikki tulee ilmi, kun valkeus sen paljastaa, sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valkeutta.
[14] Sentähden sanotaan: »Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!»
[15] Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat,
[16] ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.
[17] Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.
[18] Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
[19] puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
[20] kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
[21] Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.
[22] Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;
[23] sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.
[24] Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.
[25] Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
[26] että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
[27] saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.
[28] Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä.
[29] Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niinkuin Kristuskin seurakuntaa,
[30] sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä.
[31] »Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.»
[32] Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.
[33] Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.