[1] Sillä kuka tietää, mikä on ihmiselle hyvä elämässä, hänen elämänsä lyhyinä, turhina päivinä, jotka hän viettää kuin varjo; ja kuka ilmaisee ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla?
[2] Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.
[3] Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.
[4] Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.
[5] Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.
[6] Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;
[7] sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.
[8] Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.
[9] Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.
[10] Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.
[11] Älä sano: »Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?» Sillä sitä et viisaudesta kysy.
[12] Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.
[13] Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.
[14] Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?
[15] Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.
[16] Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.
[17] Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?
[18] Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?
[19] Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.
[20] Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa.
[21] Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.
[22] Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.
[23] Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.
[24] Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: »Tahdon tulla viisaaksi», mutta se pysyi minusta kaukana.
[25] Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?
[26] Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.
[27] Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.
[28] Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta;
[29] mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.
[30] Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.