[1] Hiiram, Tyyron kuningas, lähetti sanansaattajat Daavidin luo, sekä setripuita ja puuseppiä ja kivenhakkaajia rakentamaan hänelle linnaa.
[2] Ja Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänet Israelin kuninkaaksi, koska hänen kuninkuutensa oli korotettu korkealle Herran kansan Israelin tähden.
[3] Jerusalemissa Daavid vielä otti vaimoja, ja Daavidille syntyi vielä poikia ja tyttäriä.
[4] Ja nämä ovat niiden poikien nimet, jotka syntyivät hänelle Jerusalemissa: Sammua, Soobab, Naatan, Salomo,
[5] Jibhar, Elisua, Elpelet,
[6] Noogah, Nefeg, Jaafia,
[7] Elisama, Beeljada ja Elifelet.
[8] Mutta kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu koko Israelin kuninkaaksi, lähtivät kaikki filistealaiset etsimään Daavidia. Kun Daavid sen kuuli, lähti hän heitä vastaan.
[9] Kun filistealaiset olivat tulleet ja tehneet ryöstöretken Refaimin tasangolle,
[10] kysyi Daavid Jumalalta: »Menenkö minä filistealaisia vastaan, ja annatko sinä heidät minun käsiini?» Ja Herra sanoi hänelle: »Mene; minä annan heidät sinun käsiisi».
[11] Niin he menivät Baal-Perasimiin, ja siellä Daavid voitti heidät. Ja Daavid sanoi: »Jumala on murtanut viholliseni minun kädelläni, niinkuin vedet murtavat». Siitä sen paikan nimeksi tuli Baal-Perasim.
[12] He jättivät siihen jumalansa, ja Daavid käski polttaa ne tulessa.
[13] Mutta filistealaiset tekivät vielä kerran ryöstöretken tasangolle.
[14] Niin Daavid kysyi taas Jumalalta, ja Jumala vastasi hänelle: »Älä mene heidän jälkeensä, vaan kierrä heidät ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.
[15] Ja kun kuulet astunnan kahinan balsamipuiden latvoista, niin käy taisteluun, sillä Jumala on käynyt sinun edelläsi tuhotakseen filistealaisten leirin.»
[16] Daavid teki, niinkuin Jumala oli häntä käskenyt, ja niin he voittivat filistealaisten sotajoukon ja ajoivat heitä takaa Gibeonista aina Geseriin saakka.
[17] Niin Daavidin maine levisi kaikkiin maihin, ja Herra nosti kaikissa kansoissa pelon häntä kohtaan.